Katsoin Pushing Daisies -sarjaa ja mielessä alkoi yllättäen pyöriä piiraat ja piirakat ja pait...pakkohan niitä oli sitten leipoa niitäkin useana kertana eri täytteillä ja erinäköisinä ennenkuin onnistuin saamaan aikaan sen riittävän hyvän, että voi luovuttaa niiden kanssa hetkeksi. :) Ensimmäinen kokeiluhan meni ihan plörinäksi. Piirakka taikina oli suoraan sanottuna hanurista ja mustikat loppui kesken. Päädyin siis tulokseen tehdä 50-60 piiraan. Toisella puolella mustikoita ja toisella omenaa. Maku oli ihan hyvä, ulkomuoto ei. :D
Tässä välissä taisin tehdä vielä kertaalleen omenapiirakkaa, tuoreesta omenasta, mutta sen maku ei ollut hyvä, eikä vieläkään piirakkataikina toiminut niinkuin olisin toivonut. Joten eikun interinwebbiä selaamaan jos löytyisi sopiva taikina kohdalle. Lopulta se taisi löytyä jostain vanhasta keittokirjasta tms. ja täytteeksi valikoitui mansikkaa (suoraan pakastealtaasta). Ainut vika tässä tuotoksessa oli makeuden puute mansikoissa ja se tosiasia, että pakastemansikat tuottaa aika paljon nestettä sulaessaan. Vaikka sekoitinkin niihin perunajauhoa ennen piirakan täytteeksi laittamista, perunajauhon määrä oli mitä ilmeisemmin liian vähäinen, kun se kävi näin itkemään:
Mutta olipahan ulkomuoto sitä mitä hain takaa ja aikinakin vihdoin oli hyvin muokattavaa ja kaulittavaa.
Suolaisia piirakoita tulee harvemmin leivottua, kun makean perkanen olen, mutta syksyllä tuli niin mainio sienisaalis, että käytin ne vähäiset ryöppäämistä vaativat sienet piirakkaan johon sienet sai kaveriksi sipulia, kinkkua ja juustoa. Kinkku ja juusto siksi, että olivat menossa molemmat vanhaksi, piti käyttää pois. :D (Tätä käy aika usein :))
Toinen suolainen suosikkini on ravintolakouluaikojen työharjoittelupaikasta kaappaamani resepti sipulipiirakasta siiderillä höystettynä. Tätä ei ole tullut tehtyä aikoihin, joten kuvaa ei ole tähän hätään tarjolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti