Eilisen ja tämän päivän hommana on synttärikakku työkaverin pojalle. Hän harrastaa koripalloa ja oli itse toivonut koripallo kakkua sellaisen nähtyään Kakkuhelmen blogissa. Eihän siinä auttanut kuin lähteä toteuttamaan. :) Ja oon ihan tosi innoissani tästä, kun pääsee taas toteuttamaan jotain itselle uutta ja erilaista. Eilen leikkelin tosi tumman ruskeasta, melkein mustasta massasta koristeet kakun päälle. Ajattelin laittaa sankarin nimen ja iän kakun päälle. Melkein mustaa massaa sain sekoittamalla ruskeaksi värjättyä kaulintamassaa valmiiseen mustaan marsipaaniin. Jännä huomio oli, että kaulintamassassa on yllättävän hallitseva maku, vaikka seos on melkein 50/50, ei marsipaani maistu juurikaan läpi!
Tänään aamulla värjäsin kaksi paketillista kaulintamassaa oranssiksi, että varmasti ei sitten lopu kesken. Melko rankkaa on värjätä sellaista määrää kerralla, kun en osissa viitsinyt värjätä, ettei tule sävy eroja ja siten raidallista koripalloa. :)
Seuraavaksi täytemassan tekoon, toiveena oli suht perusmaut, mutta ei mansikkaa. Joten päädyimme neuvottelun tuloksena omena-kinuskiin. Paistelin samalla kaksi viiden munan gluteenitonta levypohjaa. Ne kerkesi jäähtyä sillä välin kun täytettä askartelin. Luulin, että noin kolmen litran kulho söisi ainakin puolitoista levyä, mutta pärjäsinkin yhdellä. Yhdestä uunipellillisen kokoisesta levypohjasta sain neljä kerrosta kakkuun, eli kolme täyte väliä. Yhden välin tein leikkuusta jääneistä silpareista, ajaa asiansa siellä välissä ihan hyvin, kun muutama isompikin pala oli seassa. Pohjat kostutin omena mehulla ja täytteiden päälle lisäsin myös kinuskia ihan sellaisenaan.
Nyt tunnustan myöskin, että en tehnyt kinuskia itse. Inhoan kinuskin keittämistä, ja kaupan kinuski on aivan hyvää!! :)
Kakku jääkaappiin muutamaksi tunniksi hyytymään ja toivotaan sormet ristissä, että se kans hyytyy, eikä leviä kumottaessa kuin jokisen eväät! :D
Kakku on kipattu tarjoilualustalle ja ainakin vielä toistaiseksi se pysyy kasassa. Annan sen vielä levätä kumottuna, mutta kulho päällä yön yli jääkaapissa, ennekö puutun siihen enempää. Kaulin vielä illalla massan sopivaan kokoon ja käärin kaulimen ympärille kelmun kanssa odottelemaan aamua. Tällä yritän välttää turhaa kiirettä ja harmaita hiuksia huomenna.
Aamusella kulhon alle kurkattuani huomasin ilokseni, ettei edes täytteet ollut valunut kulhon reunojen ali yön aikana. Kakku vaikuttaa siis tosi lupaavalta. Kaulitun päälisen reunat oli vähän kuivahtanut yön aikana, mutta nehän leikkautuu pois kuitenkin kun päälinen on kaulittu reilumman kokoiseksi. :) Tein valmiiksi vielä pääliseen koripallon mustat raidat. Nyt kyllä kaipasin jossain blogissa bongaamaani Craft gunia, että olis saanut helpohkosti ohutta nauhaa tuosta tumman ruskeasta massasta! Mutta ei auttanut kuin omin pikku kätösin ohentaa massaa ohueksi nauhaksi. Onneksi se sujui kivutta ja eikun massan päälle sivelemällä vähän omenamehua alle, että tarraa pintaan kiinni. Siten ohensin sen tasaiseksi siveltimen varrella. Hyvännäköinen ainakin noin levynä vielä tuo pinta! :) Koripallon pinnan ominaisuuksiin kuuluu myös pienen pienet kuopat. Kakkuhelmi oli tehnyt omaan koripallo kakkuunsa ne reikätyllalla, mutta omani oli tähän tarkoitukseen vähän vääränsorttinen joten päädyin käyttämään led-spottivaloa. Siinä kun on niitä pienen pieniä ledilamppuja monta kolmen sentin alalla, niin tuli oikein sarjana ja nopeasti kuopat päälisen pintaan. :D
Kakun pintaan sivelen vielä ylijäänyttä jämäkkää diplomaatti kreemiä, jotta kaulintamassa tarttuu kunnolla kakun päälle, ja toivottavasti auttaa näin myös pitämään kakun kuljetuksessa kasassa. :)
Kaulintamassaa päälle laittaessa se katastrofi sit iski. Valmiiksi kaulimani massa otti ja halkesi keskeltä kahtia. Ja taas on kämppä täynnä käsiä kun aletaan keksiä kikka kolmosia ja jopa nelosia, että miten saadaan tilanne korjattua.
Kaulin sitten puolikkaan uusiksi ja asettelin päälle, päätin sitten vielä päälystää edellisenkin puolen uusiksi, että kuviot sattuu kohdalle. Enkä enää suht kiireessä alkanut ohentamaan marsipaania nauhaksi joten päätin maalata kuviot pintaan. Eli eikun sekoittelemaan värejä, sen mustan edelleen puuttuessa valikoimistani. Maalauksesta tuli hyvä, vaikka itsesanonkin. Siihen päälle sitten omenamehulla sivelemällä kiinnitin valmiiksi tekemäni kirjaimet ja ikä. Näin kakku on valmis kuljetukseen.
Kulho nurin vielä päälle, niin pysyy monttuisella tiellä kasassa. Kakun saaja oli kuulemma tosi iloinen ja tyytyväinen kakkuun, vaikka päälisen liitoskohta jäi itseäni häiritsemään. Sehän se on pääasia, että kakun tilaaja ja saaja ovat tyytyväisiä. :)
Seuraavaksi täytemassan tekoon, toiveena oli suht perusmaut, mutta ei mansikkaa. Joten päädyimme neuvottelun tuloksena omena-kinuskiin. Paistelin samalla kaksi viiden munan gluteenitonta levypohjaa. Ne kerkesi jäähtyä sillä välin kun täytettä askartelin. Luulin, että noin kolmen litran kulho söisi ainakin puolitoista levyä, mutta pärjäsinkin yhdellä. Yhdestä uunipellillisen kokoisesta levypohjasta sain neljä kerrosta kakkuun, eli kolme täyte väliä. Yhden välin tein leikkuusta jääneistä silpareista, ajaa asiansa siellä välissä ihan hyvin, kun muutama isompikin pala oli seassa. Pohjat kostutin omena mehulla ja täytteiden päälle lisäsin myös kinuskia ihan sellaisenaan.
Nyt tunnustan myöskin, että en tehnyt kinuskia itse. Inhoan kinuskin keittämistä, ja kaupan kinuski on aivan hyvää!! :)
Kakku jääkaappiin muutamaksi tunniksi hyytymään ja toivotaan sormet ristissä, että se kans hyytyy, eikä leviä kumottaessa kuin jokisen eväät! :D
Kakku on kipattu tarjoilualustalle ja ainakin vielä toistaiseksi se pysyy kasassa. Annan sen vielä levätä kumottuna, mutta kulho päällä yön yli jääkaapissa, ennekö puutun siihen enempää. Kaulin vielä illalla massan sopivaan kokoon ja käärin kaulimen ympärille kelmun kanssa odottelemaan aamua. Tällä yritän välttää turhaa kiirettä ja harmaita hiuksia huomenna.
Tältä sen piti näyttää |
Kakun pintaan sivelen vielä ylijäänyttä jämäkkää diplomaatti kreemiä, jotta kaulintamassa tarttuu kunnolla kakun päälle, ja toivottavasti auttaa näin myös pitämään kakun kuljetuksessa kasassa. :)
Kaulintamassaa päälle laittaessa se katastrofi sit iski. Valmiiksi kaulimani massa otti ja halkesi keskeltä kahtia. Ja taas on kämppä täynnä käsiä kun aletaan keksiä kikka kolmosia ja jopa nelosia, että miten saadaan tilanne korjattua.
Kaulin sitten puolikkaan uusiksi ja asettelin päälle, päätin sitten vielä päälystää edellisenkin puolen uusiksi, että kuviot sattuu kohdalle. Enkä enää suht kiireessä alkanut ohentamaan marsipaania nauhaksi joten päätin maalata kuviot pintaan. Eli eikun sekoittelemaan värejä, sen mustan edelleen puuttuessa valikoimistani. Maalauksesta tuli hyvä, vaikka itsesanonkin. Siihen päälle sitten omenamehulla sivelemällä kiinnitin valmiiksi tekemäni kirjaimet ja ikä. Näin kakku on valmis kuljetukseen.
Kulho nurin vielä päälle, niin pysyy monttuisella tiellä kasassa. Kakun saaja oli kuulemma tosi iloinen ja tyytyväinen kakkuun, vaikka päälisen liitoskohta jäi itseäni häiritsemään. Sehän se on pääasia, että kakun tilaaja ja saaja ovat tyytyväisiä. :)
Kyseisen koripalloilijan äitinä ja kakun tilaajana...aivan uskomattoman hyvän makuinen kakku ja kakun näkeminen sai koripalloilijan mykistymään liekö onnesta, mutta ainakin hämmästyksestä. Kiitos unelman toteuttajalle <3
VastaaPoista