Jälleen pastaa, pinaatilla ja juustolla

Innostuin jälleen tekemään pastaa. Tullut ilmeisesti katsottua liikaa Masterchefiä, missä ne tekee pastaa melkein jatkuvasti. :D Tällä kertaa pastataikinasta tuli lähes täydellistä! Kimmoisaa ja helppoa kaulita. Edellinen meni siis vähän liian jämäkäksi. Koska en edelleenkään omista sitä pastakonetta, ei täydellistä nauhapastaa saa tehtyä, mutta tulipahan tehtyä vähän ronskin puoleista "maalaisnauhapastaa". (Hieno termi liian paksulle ja epätasakokoiselle tavaralle! :D) Tälläkin kertaa päädyin pinaattiin ja juustoon. Oon nyt jotenkin tosi ihastunut pinaattiin. Vaalea peruskastikepohja ja siihen jo voita sulattaessa valkosipulia sekaan ja kun pohja on saatu tasaiseksi sekaan pakaste pinaatti. Annetaan kiehua kypsäksi. Tässä välissä sitten tuli mieleen maustaa vielä hippusella chiliä. Punainen chili toi kivasti väriä ja vähän makuakin. Ihan viimesenä juusto sulamaan (tällä kertaa kaapista löytyi X-tran juustonkaltaista juustoraastetta. :D Huvittaa tuo juustonkaltainen sana tuossa paketissa.)  Pasta kun on keitetty, freesataan vähän vielä pannulla rasvassa ja lopuksi kastike niskaan ja valmista on. 

Gerberoita ja lehtiä

Ensi viikonlopun kakkuun vähän koristeita tuli väkerrettyä tänään. Jännityksellä odotan miten ne saa vielä siihen kakkuun sitten istumaan. Juhliin oli kuulemma haaveena saada pöytäkoristeeksi mustia gerberoita, mutta ei sellaisia ole kukaan vielä kehittänyt. Laitamme niitä siis kakkuun. :) Punaisten kaverina, että ei käy niin ankean väriseksi kakku. :) Päätin tehdä ihan selvästi vihreiden lehtien sijaan melkein mustia lehtiä joissa on kevyt vihertävä vivahde. Kimalletta käytettiin säästelemättä sekä kukkiin että lehtiin. :D

Pinaatti-juusto täytteistä puolikuupastaa

Pitkään olen miettinyt pastan tekoa, kun ei ole sitä tullut väännettyä sitten kouluaikojen ja sillon se oli täys floppi. Nyt päätin vielä ottaa melkosen palan haukattavaks kun päätin tehdä täytettyjä mölliköitä. Taikina on muuten toooosi kuttumainen kaulita käsin. Jos tää innostus tästä vielä kasvaa, alan kyllä etsiä edullista pastakonetta. :D Voishan sitä käyttää massojen kaulitsemiseenkin toisaalta. :) Ehkä. Mikä yllätävintä pasta pysyi kiinni keittämisen ajan, eikä täytteet purkautunut keitinveteen. Keittämisen jälkeen pannulle sipulin ja kuivattujen suppiksien kanssa ja niskaan juustokerma. Aijai ko tuli hyvee. Pastaa tuli keitettyä ehkä tovi liikaa, kun oli siivilä hukassa. Mutta kyllä tossa vielä purutuntumaa on jäljellä. 

Uusintamatsi macaronsien kanssa

Tänään vapaapäivän kunniaksi päätin ottaa ottelun edellisen kerran epäonnistuneiden macaronsien kanssa. Tämän erän aioin voittaa!! Onneksi viimeksi sain pohdittua mistä epäonnistuminen johtui ja otin jopa opikseni niistä. ;) Viimeeksi taikinasta tuli liian löysää, koska valuivat pellillä uuniin pääsyä odotellessa. Vatkasin siis valkuaisia ihan hartaudella tällä kertaa. Olen myös huomannut, että väriaineen/aromin/ylimääräisen lisääminen valkuaisvaahtoon latistaa sitä kummasti, joten tällä kertaa sekoitin pastavärin mantelijauho-tomusokeri seokseen. Tai eihän se sinne kunnolla sekaisin mene, mutta se mitä se sinne sekoittuu. Hyvin varoen sekoitin jauhot vaahtoon ja väriainekin sekosi sinne ihan kiitettävän hyvin. Tällä kertaa näppituntumallakin taikina oli mukavan napakkaa ja muodossa pysyvää. Helpompi oli saada niistä siten myös pursotettua vähän edellistä pyöreämpiä. :) Ei ne edelleen täydellisen muotoisia ollut, mutta parempia. Ja mitä paistamiseen tuli, päätin tällä kertaa olla luottamatta sokeasti annettuun paistoaikaan ja katsella silmämääräisesti. Hyvä valinta. Riittävä rapeus tuli pinnalle ja sisälle sopiva sitkeys ja irtosi vielä leivinpaperistakin. :D

Koska pääsiäisen kunniaksi tein macaronseista keltaisia, päätin täytteeksi tehdä jotain raikasta. Päätelmän tuloksena päädyin jugurtti-mango-vaniljahässäkkään. Värjäsin sen vielä iloisen vihreäksi. Koska rairuohohan on yksi pääsiäisen koristeista ja on kevään merkki. :) Sipaisu vielä lemon curdia tuomaan vähän lisää raikkautta. 

"Vähän sitä sun tätä" -pizza

Minulla on ehkä jonkun mielestä omituinen ominaispiirre: inhoan ruuan poisheittämistä. Siksi yritänkin aina mahdollisuuksien mukaan käyttää kaiken uudelleen. En ole moneen toviin heittänyt edes kasvisten keitinlientä menemään, vaan tunnollisesti kaatanut purkkiin ja säästänyt ja tilaisuuden tullen leiponut siitä leipää. Tämän päivän pizza osuu tähän teemaan oikein hyvin. Keitin eilen perunoita muutaman ja niitä pari jäikin yli. Joten muusasin perunat (kuorineen) ja lisäsin pari desiä vettä ja lorauksen öljyä. Vähän hellalla lämpöä, jotta saadaan vähintään kädenlämpöistä nesteestä. Sekaan n. tl kuivahiivaa ja suolaa pari tl. Jauhoina käytin suurimman osan sämpyläjauhoa sekä hieman vehnäjauhoa. Jauhojen määrästä ei aavistustakaan, koska perstuntumalla (tai ehkä ennemminkin näppituntumalla :D) mentiin jälleen. 

Täytteeksi eksyi tatteja (tatit on kerätty omin pikkukätösin viime syksynä. Oli meinaan huimaava tattisato täälä päin!!! Ei matosen matosta ja tatit isoja!!) ja suikalejuureksia pakkasesta (freesattu pannulla ja lisätty suola, valkopippuri ja salvia mausteeksi), kanaa (paistettu fileenä pannulla ja sen jälkeen suikaloitu, lisätty mausteita ja pyöräytetty vielä kerran pannulla chilitahnan kanssa.), jauhelihaa sekä tietty sipulia ja ananaspaloja (purkista). Juustoa reilusti ja pohjalle ketsuppi. 

Pari kitaraa ja yks basso

Kastekakuksi toivottiin vähän erilaisempaa teemaa, perinteisen vauva ja kukkia teemasta poiketen. Ja sehän miulle vaan sopi. Alustavasti oli puhetta, että kakkuun tulisi flying v -kitara koriste. Teinkin niitä kaksi jo hyvissä ajoin. Kunnes sitten tuumimme, ettei se sovi kakun muuhun teemaan, joten eikun vielä vaihtamaan kitaraa bassoksi. :) Onneks ristiäisiin on vielä aikaa, joten kerkesin hyvin vielä tekemään uuden koristeen. Ja kerkeäisin edelleenkin. :) Huomasinpa sitten tänään, että noista flying v:stä tuli vielä väärän kätisiä kaiken muun lisäks. :D Ohoh. 

Kitaran viritysnupeiksi tuli hopea helmiä. 

Uusi kitara...tai siis basso, kakun koristeeksi olikin vähän haastavammasta päästä. Mahtavan näköinen kapistus bassona. Toivottavasti omani tekee edes hieman kunniaa alkuperäiselle. :) Voi olla, että tätäkin vielä muutetaan, mutta ei se mitään. Onpahan harjoiteltu taas pikku piperryksiä! :D

Tuo vähän meni haasteelliseks tuo osa. Mutta kyllähän se varmaan tunnistettava on. 

 Otelaudassa aidossa bassossa on kultaisia tähtiä, mutta miulla ei oo syötäviä tähtiä, sitä paitsi ne olis ollut liian isoja tähän. Joten kultaiset sokerihelmet ajoi asiansa. :)

Alkuperäinen basso on kuvioitu kaiverretuilla tammenlehdillä ja tammenterhoilla. Arvatkaa vaan aloinko kaivertamaan. :D Maalaaminen sai ajaa asiansa. Oli meinaan niin pientä kuviota, että meinas nakkisormet sanoa sopimuksensa irti. :D

Siinä se koko komeudessaan. Arvatkaa merkki, jos ette jo arvannut?! :D Pientä viimeistelyä on kaikki vailla, mutta antaahan niiden kuivua muutama päivä, niin saa hommat kuosiin. :)

Sämbyliä

Eilen leivon ennen töihin lähtöä pikasämpylöitä, kun sain sämpyläjauhoja. Hyviä sämpylöitä tuli. Rakenne kärsi vähän vain yhdestä nostatuksesta, mutta maku ei siitä onneksi kärsi! ;) Pinnalle vähän kurpitsansiemeniä. 

En muistaakseni ole toisiakaan pikasämpylöitä tänne vielä esitellyt, joten tässä. Sämpylän himo iski yhdeltätoista illalla, ja yhden nostatuksen sämpylät oli hommana. Sekaan laitoin vihreitä oliiveja silputtuna ja pintaan vähän karkeaa merisuolaa ja aasia maustetta rouhittuna. Hyviä oli. Kelpasi avomiehellenikin, vaikkei se juurikaan oliiveista välitä! :)

Vaniljainen raparperi-juustokakku

Aamulla alkoi tekemään mieli juustokakkua. Harmittelin kun ei kaapista kuitenkaan tarpeita siihen löydy. Onneksi muistin, että pakkaseen olin laittanut minijuustokakuista ylijääneen täytemassan ja pakkasesta löytyi myös raparperia. Ei muutako raparperit sulamaan ja kiehumaan soseeksi vaniljatangon kanssa. Pohjaksi tein ihan tavallisen murotaikinapohjan, mutta lisäsin sekaan kanelia aika ronskilla kädellä, koska kanelihan tunnetusti sopii raparperin kanssa ihan mainiosti. :) 

Vetäsin raparperit ja vaniljatangon vielä blenderissä kunnon mössöksi ja sen sekaan sitten pakasteesta sulatettu juustokakkutäyte. Lisäksi laitoin maustamatonta jugurttia ja pari kananmunaa sekä vaniljakreemijauhetta vaniljan makua lisätäkseni. Aika vähäiseksi jäi täytteen määrä, joten ulkonäöltään juustokakku on enemmän piirakkamainen. Maussa maistuu sopivasti molemmat, sekä vanilja että raparperi.

Tämän kylkeen sopisi joku makea melba, vaikkapa mangosta tai ihan kotimaisesta mansikasta. Mansikka toisi kivaa väriä, koska pohja sekä täyte on hieman harmaan kellertävää johtuen aineista. Koostumukseltaan täyte on aika vanukasmainen, johtuen siitä, etten vatkannut munia erikseen muun massan sekaan, sekä todennäköisesti osaltaan vaniljakreemijauheesta. 

Mansikan kukkia, orvokkeja ja arvoituskukka

Väsäilin joku tovi sitten kevät mielessäni mansikan kukkia ja niistä tulikin ihan mukavia ja onnistuneita. Vähän pienemmällä muotillakin pitäisi tehdä näitä, niin saisi mukavat koristeet johonkin kevätkakkuun. 

Lisäksi tein ihan kokeilu mielessä muutaman orvokin, joista tuli ihan siedettäviä ensiyritelmäksi. :) Tosin vaatii vielä huimasti harjoitusta jos meinaa kehdata käyttää niitä. :)

Pari maloppiakin tein, en muista missä näin näitä, olisiko ollut Pionilaaksossa. Kai nekin ihan suht tunnistettavia on. :)

Sitten tähän arvoituskukkaan. Omasta mielestäni tämä on ihan suht onnistunut jopa. Jos ymmärtäsin kukkien päälle saattaisin jopa tunnistaakin tämän. :) Pisteet sille joka tunnistaa. Palkintoa ei ole luvassa. Ehkä jotain arvontaa vois suorittaa kunhan saadaan nuo tuhannet kävijät paukkumaan. :)

Porkkanamuffinssit

Porkkanakakku muutettuna gluteenittomaksi ja muffinssimuotoon. Voin kertoa, ettei toiminut ihan saumattomasti. Porkkanakakku on sen verran kosteaa, että muffinssina ne on todella märkiä ja siten vähän huonosti kasassa pysyviä ainakin paistamisen jälkeen. Ehkäpä ne toimii paremmin yön yli seistyä. Myöskin samanlaista korkeutta ei tullut kuin normaalissa muffinsseissa on tottunut. Maku oli kyllä ihan yhtä hyvä kuin porkkanakakussa aina. Tein väliin vielä papaijasoseen, joka toi luonnollisestikin lisää kosteutta, joten sekin saattoi vaikuttaa tulokseen. :) 

Tässä kuvassa oikeemmat värit

Aamulla tein vielä päälle koristeeksi pyöreällä muotilla vaaleankeltaisesta massasta joihin tein vähän pitsimäisen reunuksen simppelillä kiemurakuviolla ja rei'illä, jotka maalasin tumman keltaiseksi elintarvikevärillä. Keskustaan pikku pikku porkkanat. Ihan hauskoja tuli niistä. :) Muffinssin päällä ne sai pysymään hyvin kun teki porkkanakakustakin tutun kuorrutteen, jonka värjäsin oranssiksi, jotta teema säilyy. :) Tosi makeita kuorrutteen kanssa.

Tämä kuva otettu ilta-aikaan, joten värit hieman vääristyneet.

 Sen lisäksi toinen tämän päivän leivontaa läheltä liippaava homma oli käydä ottamassa uutta väriä nahkaan. Nyt miulla on ikuinen muffinssi ihollani. :D