Hiljaista koska:

Moikka kaikille pitkästä aikaa! 

Blogissani on ollut pitkän aikaa tosi hiljaista leivonnan suhteen, koska olen salaa puuhastellut kolmen ystäväni kanssa Jyväskylään uutta yritystä! 

Lokakuun 14 päivä, eli tämän viikon maanantaina se aukesi kolmen viikon intensiivisen remontoinnin ja sisustamisen jälkeen: Nurkka!

Kuva: Samppa Erkkilä

Fiilis on aika hyvä vaikkakin väsynyt. Tai no tänään ei enää väsytä, kun on saanut lepopäivää vietettyä. Asiakkaita on käynyt tosi kivasti ja ihmiset ovat tuntuneet viihtyvän. Ollaan jo ensimmäisellä viikolla saatu "kanta-asiakkaita", mikä on ihan tosi kiva juttu!

Tarjoamme maanantaista perjantaihin lounasta kello 10-14. Keittoja on tarjolla muutamaa eri vaihtoehtoa ja tarjonta vaihtuu joka kuukausi. Keittolounas sisältää leivän (itse leivottua) ja salaatin. Päivittäin vaihtuvissa pasta-annoksissa on tarjolla sekä liha- että kasvisvaihtoehto. Myös pasta-annokset sisältävät leivän ja salaatin. Joten jokaiselle pitäisi löytyä jotain. 

Myymme myös suolaista ja makeaa leivonnaista (pullaa, piirakkaa, kakkua, juustokakkua, muffinssia) päivittäin.

Kuvassa jauhoton suklaakakku.
Kuva: Riikka Kangas

Tulkaahan alueella liikkuvat pistäytymään ja tutustumaan paikkaan!

Amerikkalaiset pannukakut

Heipä hei pitkästä aikaa!

Ensin pari sanaa kuulumisista. Ei ole hirveästi kesän aikana taas kerinnyt leipoa. "Jostain kumman syystä" kesä-elokuu välillä oli kaksi viikonloppua vapaana, koska festivaalikausi oli täydessä vauhdissa! Monet kinkerit tuli kierrettyä työnmerkeissä. Aivan mahtava kesä, joka tavallaan kruunautui Mikkelin JurassicRockiin ja erityisesti lauantai päivään! Silloinen avomieheni yllätti aika lahjakkaasti: Tästä johtuen hän on nykyään aviomieheni. :) 

Nyt syksyn alku onkin sitten kulunut laskelmien ja paperien pyöritämisen kanssa. Tulevaisuus tuo tullessaan yrittäjyyden. Kivasti on jo remppa käynnissä tulevissa tiloissa, seinät on saanut uutta maalia ja kohta päästään kalusteostoksille! Tästä lisää kunhan aika on sopiva!

Sitten näihin pannukakkuihin. Pitkään on taas tehnyt mieli paistella pannukakkuja, koska ne vaan on hyviä. Olin hukannut edellisen ohjeeni, joten pikaisella googlauksella löytyi Kotikokki.fi:stä hyvän kuuloinen ohje (eli eka :D). 

Ohjeessa oli lisätty taikinaan suklaata, mutta nyt sitä ei sattunut kaapissa olemaan. Jotain kivaa erikoista halusin kuitenkin makuun, ja löysinkin kaapistani joskus sekoittamani neilikkasokerin. Toimi muuten ihan hillittömän hyvin, Ihanan neilikkainen tuoksu kämpässä edelleen. Vaahterasiirapin puutteessa siirappina toimi ihan perinteinen tumma siirappi. Ja ai että muuten maistui! Toimi myös mustikkahillon kanssa, jos vähän haluaa vähentää makeuden määrää. :)

Ensi viikolla pitäisi taas siirtyä kakkujen maailmaan, joten lie seuraava postaus tuleekin yllättävän nopeasti. 

Carillopiimää

Tosin tällä kertaa hieman tavallisuudesta poikkeavassa muodossa. Juustokakkuna tällä kertaa. 

Ystävälläni tuli täyteen tällä viikolla 20 vuotta vapaaehtoistyötä Jyväskylän elävän musiikin yhdistyksessä. Se on melkoinen saavutus nyky-yhteiskunnassa, jossa elämä pyörii vain voiton tavoittelun ja oman navan ympärillä! Tätähän piti tietenkin juhlia pienimuotoisesti. 

Kakun leipominen jäi minulle, yhden toisen ystävän kiireistä johtuen. Lyhyellä varoitusajalla tuli tilaus, mutta sitäkin innokkaammin lähdin tätä toteuttamaan. Oli nimittäin ollut alustavasti jo puhetta, että olispa siistiä voida tehdä Carillo kakku. Ystävämme on nimittäin Carillon ystävä, ihan tosissaan!! No eikun ajatukset lentämään, itsellä tulee ensimmäisenä Carillosta aina piimä mieleen. 

No piimänhän saanee hyvin juustokakuksi. Tai näin voisi ainakin luulla. En halunnut peittää piimän makua liialla sokerilla tai muillakaan mauilla. Joten piimän sekaan päätin sekoittaa ainoastaan karpalotuorejuustoa ja n. puolitoista desiä sokeria, viittä desiä piimää kohden. Ajatuksena, oli, että keitän piimästä kananmunilla saostamalla vähän vanukasmaisen massan, johon sekoitan tuorejuuston sekaan, ja muutaman hassun liivatteen. Mutta hommahan ei sitten ihan niin mennytkään. Piimää ei voi saostaa kananmunilla!!!! Miksei?! Joten liivatteilla oli mentävä!

Lisäksi olisin halunnut Carillon marmoroituna piimän joukkoon, mutta Carillo ei halunnut mitenkään hyytyä, joten piimä kerkesi hyytyä liikaa, joten näin ollen lennosta suunnitelma uusiksi, ja Carillo kiilteeksi piimän päälle. Carilloa oli jatkettu hieman karpalomehulla, ettei söisi ehkä ihan niiin paljon liivatteita. Tosin liivatetta meni kuitenkin liikaa, joten kiilteestä tuli hieman liian kova. Tämä johtuen siitä, että olen kärsimätön luonne, enkä malttanut odottaa riittävän kauan hyytymistulosta vähemmällä liivatteella! :)

Kaapista ei löytynyt pohjaksi muuta, kuin hapankorppuja! Mutta ne oli ihan kiva ratkaisu, ripaus sokeria sekaan, niin ei ole ihan niin hapanta. Pohjakin jäi vähän liian rasvattomaksi, joten mureni leikatessa ihan liikaa. 

Ylhäällä näkyykin jo kuvat koristeesta.

Koristeideoita ei sinällään ollut kellään, joten itse ainakin halusin sekaan jonkin koristeen, jossa käy ilmi juhlan syy. Tästä syystä siis "pergamentti paperi".

Alakulmassa free handina piirretty Lutakon liekki-logo

Toisen koristeen idea lähti ystävältäni. Hän tuumasi ääneen, että "olispa siistiä jos olis elintarviketulostin, niin vois printata päälle ihan vaan Carillon etiketin." Ajatus muhi päässsä yön yli, ja päätin aamulla tarttua toimeen, ja kokeilla taitojani maalaajana! Eikä tuosta loppujen lopuks ihan sysihuono tullut. Vähänhän siinä on epätarkkuutta ja huonoja linjoja ja levinneitä värejä, mutta jälleen kerran vapaalla kädellä tehdyksi ei lainkaan huono!!

Kaikista epäonnistumisista ja stipluista huolimatta, saaja oli hyvinkin tyytyväinen. Oli pitkään kuulemma jo miettinyt, voiko tällaista kakkua edes tehdä. Ja Carillo etikettimaalauksesta oltiin hyvin otettuja myös! :) Kerrankin sain palautteen välittömästi ja ole siitä erittäin kiitollinen!!

Red Velvet cupcake:t ystävänpäiväksi

Meinasin ensin ohittaa ihan kokonaan tän ystävänpäivän. En oikein perusta tästä juhlasta, mutta onhan se nyt hyvä tekosyy leipoa jotain ällösöpöä ja hempeetä! :)

Mikäpä sen sopivampaa kuin red velvet kakku, tosin kuppikakkujen muodossa. Ainoa miinus oli, ettei kaapista löytynyt etikkaa enkä viitsinyt sen takia lähteä kauppaan ajamaan, joten piti vähän soveltaa reseptiä. Laitoin sitruunamehua tilalle ja vaihdoin soodan leivinjauheeseen, mutta silti tulos ei ollut yhtä kuohkea kuin alkuperäisellä reseptillä. Mutta kyllähän noita nyt syö! :)

Päälle päätyi piimän ja karpalotuorejuuston sekoitusta, sekaan laitettu vähän pinkkiä väriä, koska vaniljakreemijauhe sai kuorrutteen epämääräisen oranssiksi.. Ei ehkä ihan paras vaihtoehto tähän tuo karpalotuorejuusto, mutta edelleen se pitää testata juustokakkuun!!!!

Koristeiksi kelpasi varastossa olevat pikkukukat ja lehdet. Saapahan sitäkin tyhjemmäksi, että voi tehdä uusia! ;)

Kuvien ongelmaksi muodostui jälleen kerran valon puute, ja keinovalo tekee inhan keltaiseksi kuvat! :(

Obi-Wan Kenobi pommilintu

Nyt oli aika tehdä ystävän pojan synttärikakkukin. Hahmoksi valikoitui pommilintu Obi-Wanina. Täytteeksi tuli lapsiystävällinen mansikka-banaani. Banaanit on viipaleina ja mansikka moussena. Kakku on laktoositon.

Ja sitten ihan note-to-self: Älä enää IKINÄ osta ja käytä marsipaania. Se ei kestänyt yhtään kakun päällä hikoilematta. Kakku oli jääkaapissa pari tuntia jäähtymässä muita hommia tehdessä, niin johan alkoi toiselta reunalta valumaan ja nesteytymään se. Kyllä tuo kaulintamassa on miun juttu! Kestää paljon enemmän kosteutta se!

Tässä kuvassa näkyy vielä hupun tukikepit. Lintusen viereen päätyi aiemmin tekemäni Pig Trooper.

Tottahan joka Kenobilla pitää olla valomiekka vyöllään.

Tässä vielä yleiskuva koko tekeleestä. Nokan tein ontoksi, että joku sen saattaa siitä vielä syödäkin. 

Toivottavasti muksuille kakku kelpasi ja synttärisankari tunnisti toivomansa hahmon! :)

PALJON ONNEA KAAPOLLE!!!!

Pig Trooper koriste

Ystäväni pojalla on syntymäpäivät tulossa ja poitsu toivoi Star Wars Angry Birds teemaista kakkua. Kaksi hahmotoivetta oli, ja ymmärtääkseni myös muotokakku oli ajatuksissa. Niinpä siis Pig Trooper pääsee figuuriksi kakkuun. Tein tämän jo hyvissä ajoin, niin se ehkä kestää kasassa jopa perille asti, vaikkei matka ole pitkä! :)

Vaikka kuvissa näkyy esim. kärsän saumat, ei ne valmiissa työssä näy, koska korkeus on noin kolme senttiä, joten aika pienestä on kyse! :)

Brezel eli saksalainen suolarinkeli

Olen haaveillut näistä herkuista jo monta vuotta. Joskus isä toi Saksan reissultaan pussillisen näitä. Ne oli ihanan kullanruskeita ja halkaisijaltaan ainakin 20 senttisiä ihania koukuttavia herkkuja. Nyt jostain syystä hoksasin vasta googlettaa nämä, ja löytyikin kokeilemisen arvoinen resepti.

Maku on hyvin lähellä samaa, mitä aidot saksalaisetkin. Ohje kärsi vähän mittayksiköiden muuntamisesta, joten rakenteesta ei tullut ihan yhtä kuohkea. Joten vaatii vielä vähän harjoittelua. Väri jäi paistaessa myös liian vaaleaksi, mutta en uskaltanut pitää näitä pidempään uunissa, kun koko oli niin pieni. Olisivat pian menneet liian kuiviksi. 

Lisään tänne reseptin kunhan saan sen hiottua kohdilleen!

Saksi/leikkopitko

Tänään piti päästä pitkästä aikaa leipomishommiin ja pullaakin teki sopivasti mieli. Joten päätin kokeilla saksipitkoa. Taikina ei valitettavasti kohonnut oikein missään vaiheessa hyvin, mutta yllättävän kuohkea tuli pitkosta silti. En halunnut perinteistä korvapuustitäytettä tehdä vaan mielessä oli pyörinyt jo pari päivää marjainen täyte. Täytteeseen päätyikin Floran vanillaa, appelsiini tuorejuustoa, mansikoita sekä pistaasirouhetta. Tuli aika namia täytteestä. 

Täytteen pistaasit oli ihan perinteisiä suolattuja, paahdettuja, kuorellisia kapistuksia. Laitoin ne hienoksi rouheeksi monitoimikoneessa (ilman kuoria siis) ja laitoin ne hetkeksi voinokareen kanssa pannulle. Sekaan n. ruokalusikallinen tomusokeria taittamaan pahinta suolaisuutta. Lisäsin vähän vaniljakreemijauhetta jämäköittämään täytettä, kun en halunnut kananmunaa käyttää, eikä se kyllä olisi uuniin asti päätynyt pitkon sisässä! :D

Saksimisen jäljet ei tullut ihan niin muhkean näköisiksi kuin olen joissain kuvissa nähnyt, koska täytettä oli aika reilusti ja pulla ei tosiaan kohonnut, niin kerrokset ei näy kauhean hyvin. Mutta maku oli ainakin suoraan uunista tulleena hiivatin hyvä!! 

Vielä tuli mieleen tuosta tuorejuustosta, kun tuijottelin lähimarketin tuorejuustovalikoimia, silmiini osui uutuus: mangotuorejuusto! Kuulosti hyvältä, kun itse mangosta pidän kovasti. Pitänee seuraavan kerran ostaa ja testata esimerkiksi juustokakun täytteeksi!!!