Carillopiimää

Tosin tällä kertaa hieman tavallisuudesta poikkeavassa muodossa. Juustokakkuna tällä kertaa. 

Ystävälläni tuli täyteen tällä viikolla 20 vuotta vapaaehtoistyötä Jyväskylän elävän musiikin yhdistyksessä. Se on melkoinen saavutus nyky-yhteiskunnassa, jossa elämä pyörii vain voiton tavoittelun ja oman navan ympärillä! Tätähän piti tietenkin juhlia pienimuotoisesti. 

Kakun leipominen jäi minulle, yhden toisen ystävän kiireistä johtuen. Lyhyellä varoitusajalla tuli tilaus, mutta sitäkin innokkaammin lähdin tätä toteuttamaan. Oli nimittäin ollut alustavasti jo puhetta, että olispa siistiä voida tehdä Carillo kakku. Ystävämme on nimittäin Carillon ystävä, ihan tosissaan!! No eikun ajatukset lentämään, itsellä tulee ensimmäisenä Carillosta aina piimä mieleen. 

No piimänhän saanee hyvin juustokakuksi. Tai näin voisi ainakin luulla. En halunnut peittää piimän makua liialla sokerilla tai muillakaan mauilla. Joten piimän sekaan päätin sekoittaa ainoastaan karpalotuorejuustoa ja n. puolitoista desiä sokeria, viittä desiä piimää kohden. Ajatuksena, oli, että keitän piimästä kananmunilla saostamalla vähän vanukasmaisen massan, johon sekoitan tuorejuuston sekaan, ja muutaman hassun liivatteen. Mutta hommahan ei sitten ihan niin mennytkään. Piimää ei voi saostaa kananmunilla!!!! Miksei?! Joten liivatteilla oli mentävä!

Lisäksi olisin halunnut Carillon marmoroituna piimän joukkoon, mutta Carillo ei halunnut mitenkään hyytyä, joten piimä kerkesi hyytyä liikaa, joten näin ollen lennosta suunnitelma uusiksi, ja Carillo kiilteeksi piimän päälle. Carilloa oli jatkettu hieman karpalomehulla, ettei söisi ehkä ihan niiin paljon liivatteita. Tosin liivatetta meni kuitenkin liikaa, joten kiilteestä tuli hieman liian kova. Tämä johtuen siitä, että olen kärsimätön luonne, enkä malttanut odottaa riittävän kauan hyytymistulosta vähemmällä liivatteella! :)

Kaapista ei löytynyt pohjaksi muuta, kuin hapankorppuja! Mutta ne oli ihan kiva ratkaisu, ripaus sokeria sekaan, niin ei ole ihan niin hapanta. Pohjakin jäi vähän liian rasvattomaksi, joten mureni leikatessa ihan liikaa. 

Ylhäällä näkyykin jo kuvat koristeesta.

Koristeideoita ei sinällään ollut kellään, joten itse ainakin halusin sekaan jonkin koristeen, jossa käy ilmi juhlan syy. Tästä syystä siis "pergamentti paperi".

Alakulmassa free handina piirretty Lutakon liekki-logo

Toisen koristeen idea lähti ystävältäni. Hän tuumasi ääneen, että "olispa siistiä jos olis elintarviketulostin, niin vois printata päälle ihan vaan Carillon etiketin." Ajatus muhi päässsä yön yli, ja päätin aamulla tarttua toimeen, ja kokeilla taitojani maalaajana! Eikä tuosta loppujen lopuks ihan sysihuono tullut. Vähänhän siinä on epätarkkuutta ja huonoja linjoja ja levinneitä värejä, mutta jälleen kerran vapaalla kädellä tehdyksi ei lainkaan huono!!

Kaikista epäonnistumisista ja stipluista huolimatta, saaja oli hyvinkin tyytyväinen. Oli pitkään kuulemma jo miettinyt, voiko tällaista kakkua edes tehdä. Ja Carillo etikettimaalauksesta oltiin hyvin otettuja myös! :) Kerrankin sain palautteen välittömästi ja ole siitä erittäin kiitollinen!!