Ajattelin nyt julkaista tääläkin miun kehitystä, joka valitettavan huonosti pääsee esiin näin kuvina ja tekstinä. :) Olen jatkanut taisteluani pulla- ja sämpylätaikinoiden kanssa ja viimeisimmät alkaa olla jo niin lähellä sitä mitä olen pullilta ja sämpylöiltä vaatinut, että olen jo vähän ylpeä itsestäni! :)
Pullat olivat pehmeitä ja maukkaita. Eli kaikki ennen mönkään menneet osat on nyt sattunut kohdalle. Kierrepullien väliin laitoin oivariinia, fariinisokeria sekä kookoshiutaleita. Olen nimittäin melkein päättänyt, etten enää käytä tavallista sokeria pullien välissä, koska fariinisokeri antaa jopa kinuskimaisen maun pullan täytteelle kun se sulaa rasvan kanssa uunissa. Suorastaan taivaallista! :D
Ja sitten ne sämpylät. Nämä olivat taas perinteisiä Herkkuperson sämpylöitä. Taikinaan laitetaan vähän kaikkea mitä kaapista sattuu löytymään. Pakkaseen olin säästänyt kasvisliemen edelliseltä kasvissoseen keitto kerralta. Sen sulatin ja jatkoin vähän jääkaapin perälle unohtuneella luomu vaniljajugurtilla. Kyllä!! Se jugurtti nimittäin oli ihan perinteisen maustamattoman jugurtin makuista, mutta maustettu vaniljalla, joten makeutta ei tästä sämpylöihin tullut. Sekaan reilusti (varmaan pari ruokalusikallista) kuivattua rosmariinia hienoksi morttelissa jauhettuna, reilu teelusikallinen hunajaa ja tietty suolaa. Jauhoina käytin suurimmaksi osaksi sämpyläjauhoja, mutta koska ne loppui luonnollisestikin kesken laitoin loput ihan perusvehnäjauhoa. Saattoi sekaan eksyä myös edellisestä pastasatsista ylijäänyttä durumvehnäjauhoa (Ehkä alle desi). Jätin taikinan tietoisesti liian löysäksi (omasta mielestä, eli näin sain taikinasta oikean koostumukseltaan. :D) Kohotetun taikinan kaulin kevyesti levyksi (n. 5 cm paksuksi) ja otin vinolla sydänmuotilla sämpylät pellille kohoamaan.
Kohottamisesta puheen ollen. Olen huomannut meillä huoneilman olevan ilmeisesti liian viileää, tai taikinan kerkeävän jäähtyä liikaa käsitellessä, ettei pullat/sämpylät/leivät kohoa ihan perinteisesti liinan alla pellillä juuri ollenkaan. Paras kikka viitonen on ollut, joko täyttää tiskiallas kuumalla vedellä ja laittaa pelti siihen päälle liinan kanssa, tai laittaa uuni minimi lämmölle (miulla n. 50 astetta) ja laittaa leivonnaiset sinne kohoamaan. Johan alkaa toimimaan! :)
Ja valmiit sämpylät sitten? Ne ovat vielä n. viikko leipomisenkin jälkeen pehmeitä, eikä lainkaan kumisia. Tuoreina nämä olivat pehmeitä ja kuohkeita, eli olivat kohonneet kahteen kertaan oikein mainiosti! Rosmariinia (tai päämakua) uskalsin kerrankin laittaa riittävästi, joten sämpylöissä on oikeasti hyvä rosmariinin maku ja jugurtista tuli kivaa happamuutta, mutta samalla pehmeyttä makuun. Ei lainkaan hassumpaa!! Hyvä minä!! :D